19.7. Legian, Bali

Kävelen rantaa pitkin Kutalle. Pysähdyn italialaiseen ravintolaan, erinomaista tuoretta tonnikala salaattia, ohessa neljää eri tuoretta leipää. Ja hinta vain 7 euroa. Ostan Kultalta Billabongin liikkeestä kypärän, märkäpuvun ja kengät, sekä surffareiden uv-suojapaidan. Kävelen auringon laskiessa takaisin hiekkarantaa pitkin, vaikka tavarat vähän painavatkin. Meri on täynnä surffaajia. Suuret aallot lyövät korkeina rantaa, tuuli puhaltaa vesipärskeet sumuksi. Korkealla lentää leijoja.

17.7. Legian, Bali

Hierontaa, jalkahoito, fine dining illallinen - ja kaikki pilkkahinnalla. Pidän! Näillä hinnoilla voisi käydä hieronnassa vaikka joka päivä. Nyt pidämme muutaman päivän lomaa rinkkamatkailusta. Tosin vaihdamme hotellia puolessa välissä, ihan vaan tavan vuoksi...

Balilla ei ole paljon yhteistä Floresin kanssa. Kansa on täysin erinäköistä, Floresilaiset eivät näytä lainkaan kauko-idän asukkailta kun taas balilla vastaantulijat näyttävät aivan samalta kuin Thaimaassa tai Vietnamissa. Floresilla ja Balilla puhutaan eri kieliä, floresilaiset ovat katolilaisia/animisteja ja balilaiset hinduja. Varallisuusaste on täysin eri. En oikeastaan keksi näiden saarten asukeille muuta yhteitä nimittäjää, kuin että molemmat saaret sattuvat kuulumaan Indonesian valtioon. Ei ole lainkaan ihmeellistä, että Indonesiassa eri saarilla on itsenäistymispyrkimyksiä (Achen, Timor, Papua). Ihmeellisintä on se, että mikä tämän paketin oikein pitää kasassa? Ilmeisesti keskusjohdossa joku hyötyy, tai ainakin maksimoi valtansa? Ja tietysti islamilaistaminen on helpompaa, kun se voidaan masinoida hallituksen toimesta. No, kai tästä jotain skaalaetuja on myös.

16.7. Maumere, Flores

Aamulla kentällä on taas edessä kiinnostava show. (Seinällä olevassa tarrassa lukee Wings Airin iskulause "Fly is cheap".) Matkustajia on paikalla vain viisi, mutta henkilökuntaa sitäkin enemmän. Ensin matkalaukkujen turvatarkastus. Yksi mies tarkistaa lipun. Koska läpivalaisulaite on ilmeisesti rikki, niin toinen mies hosuu metallin paljastimella laukun ympäri. Kun metalin paljastin piippaa, mies haluaa nähdä mitä sivutaskussa on. Jaaha, patterihan sieltä löytyi. Kun metallinpaljastin piippaa Annan laukun kohdalla Anna sanoo "It`s metal!" Mies ei viitsi avata laukkua vaan hymyilee tyytyväisenä ja asia on sillä selvä. Kyseessä oli Annan  puukko. Sitten chek-in. Varoituskyltin suuri kuva kieltää laittamasta kameraa, kännykkää tai kannettavaa tietokonetta matkatavaroihin. Räjähteistäkin taitaa olla pieni maininta tekstissä jossain alempana. Tiskillä on edelleen "Closed" kyltti. Sen takana on kolme virkailijaa, jotka lopulta onnistuvat tulostamaan boarding cardini vanhalla pistematriisi tulostimella. Vanha mies ottaa matkalaukkuni ja laittaa sen ikivanhalle vaa´alle, jonka viisari on irronnut. Punnitus on kuitenkin täten suoritettu ja mies ojentaa laukun nuorelle pojalle, joka työntää sen seinässä olevasta aukosta toiselle pojalle, joka laittaa laukun kärryyn. Vieressä olisi myös avoin ovi, mutta laukun kantaminen suoraan kärryyn olisi varmaankin liian helppoa.

Sitten vielä käsimatkatavaroiden turvatarkistus ja lentokenttävero, mihin siihenkin tarvitaan kaksi virkailijaa. Tällä kerralla läpivalaisulaite jopa toimii. Laitan litran vesipullon suoraan hihnalle, hyvin menee. Jälkikäteen huomaan, että olin unohtanut Leatherman veitsen käsimatkatavaroihin. Eipä sekään sitten ollut mikään ongelma. No, lentokin kyllä sujuu ongelmitta, lentokonekin on tuliterä. Katselen Floresin saarta ikkunasta ja erotan lukuisia viidakon peittämiä kraatereita, toimivien tulivuorten lisäksi.


Bali on lievä kulttuuri shokki. Olinko vielä eilen kirjavilla markkinoilla, jossa naiset pukeutuivat kita-saronkeihin ja miehet kantoivat hartioillaan kokonaisia eläviä sikoja kotiin? Nyt shoppailen eurooppalaisia merkkejä (aitoja jopa), ihmettelen luksushotelleja ja syön ehkä parasta sushia ikinä. Koristellut talot ja muurit kertovat balilaisten kauneuden tajusta ja käsityötaidosta. Hotellien puutarhat taidokkaasti muotoiltuja. Ruoka on hyvää. Ovatko Flores ja Bali tosiaan samaa valtiota? Tai edes samalla planeetalla? Illalla baarissa seuraan paikallisen cover-bändin soittamaa RnB musaa. Pukeutumistyyli ja eleet on kopioitu pikkutarkasti MTV:ltä. Ei tietoakaan mikkihiiri-meiningistä.

Yllättäen tyrkyttäminen on täällä lievempää kuin Lombokilla tai Floresilla. Ei mitään typerää vänkäämistä. Täällä riittää turisteja, joten myyjillä ei ole tarvetta pumpata raahaa juuri meiltä kahdelta. Ja hinnat on helppo neuvotella järkevälle tasolle. Tosin kaikki lähellä eurooppalaista tasoa oleva majoitus ja ruoka myös maksaa lähes saman kuin euroopassa. Ja hyvien hotellien hinnat ovat yli sata dollaria.